Poistoilmalämpöpumppu on ilmanvaihtojärjestelmien suhteen mukautuvainen, ja siksi se on mahdollista asentaa myös vanhoihin rakennuksiin vähäisin muutoksin. Poistoilmalämpöpumppu soveltuu monen kokoisiin rakennuksiin, myös pientaloihin.
Mutta mikä poistoilmalämpöpumppu on? Miten se toimii, mihin sen tekniikka ja tehokkuus perustuu, minne pumpun voi asentaa ja milloin sen hankinta olisi kannattavaa? Näihin ja moneen muuhun kysymykseen keräsimme sinulle vastauksia.
Mikä poistoilmalämpöpumppu on?
Poistoilmalämpöpumppu on älykäs ja resursseja tehokkaasti hyödyntävä lämmitys- ja ilmanvaihtoratkaisu. Perinteisiin lämmitysjärjestelmiin verrattuna sen etuina ovat energiatehokkuus, ympäristöystävällisyys, helppo käyttö sekä tehokas ilmanvaihto.
Miten poistoilmalämpöpumppu toimii?
Poistoilmalämpöpumppu (PILP) ottaa lämmitysenergiaa talosta poistettavasta ilmasta ilmanvaihtokanaviston kautta. Poistoilmaa otetaan keittiöstä, WC:stä, pesutiloista. Se on lämmennyt asunnossa lämmityksen, sähkölaitteiden, tulisijojen ja ihmisten lämpökuormasta.
Pumppu siirtää lämpöenergian tarpeen mukaan tuloilmaan, lämpimään käyttöveteen tai vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään, joka hyödyntää kerätyn lämmön talon lämmitykseen. Tämä voi tapahtua esimerkiksi vesikiertoisen lattialämmityksen tai patterien kautta.
Mihin poistoilmalämpöpumpun tekniikka perustuu?
Lämmön siirto tapahtuu kylmäaineen avulla. Poistoilmalämpöpumpun kompressori puristaa kylmäainetta, joka sitten siirtyy höyrystimeen. Höyrystimen avulla kylmäaine ottaa talon poistoilmasta lämmön itseensä.
Kylmäaine lämpenee höyrystimessä ja kaasuuntuu. Kompressori painaa kylmäaineen kovaan paineeseen, jolloin se lämpenee rajusti. Lauhduttimessa tästä kuumentuneesta kylmäaineesta siirretään lämpöä lämmitysjärjestelmään, josta sitä jaetaan tuloilmaan, käyttöveteen tai lämmitykseen.
Lämmön siirron jälkeen kylmäaineen lämpötila jälleen laskee ja se palautuu höyrystimeen paisuntaventtiilin kautta. Paine laskee ja kylmäaine muuttuu taas nesteeksi.
Mihin poistoilmalämpöpumpun energiatehokkuus perustuu?
Uusien poistoilmalämpöpumppujen kompressorit ovat suunniteltu olemaan erittäin energiatehokkaita. Modernit mallit käyttävät invertteritekniikkaa, mikä mahdollistaa kompressorin nopeuden säätämisen jatkuvasti vastaamaan tarkasti lämmitystarvetta. Laite ei ole koko ajan päällä täydellä teholla, mikä säästää energiaa ja pidentää kompressorin elinikää.
Jäteilman eli lämpöpumpun jälkeen talosta poistuvan ilman lämpötila kertoo, kuinka paljon poistoilmasta pystytään ottamaan energiaa talteen. Mitä kylmempi jäteilman lämpötila on, sitä enemmän lämpöä on saatu talteen. Nykyään uudet laitteet yltävät jopa -15 asteen tasolle jäteilman lämpötilan suhteen.
Voiko poistoilmalämpöpumppu tuottaa kaiken tarvittavan lämmön?
Poistoilmalämpöpumppu soveltuu talon ainoaksi ja pääasialliseksi lämmönlähteeksi. Mikäli kompressori ei jossain tilanteessa pysty tuottamaan kaikkea lämmityksen ja käyttöveden vaatimaa tehoa, käyttää laite sisäänrakennettua sähkövastusta. Tilojen tai käyttöveden tarvitsema lisälämpö tuotetaan useimmiten lämpöpumpun vesivaraajan sähkövastuksella. Tilojen lisälämpöä voidaan tuottaa myös muulla lämmitysmenetelmällä, kuten ilmalämpöpumpulla.
Jotkut poistoilmalämpöpumput tuottavat käyttöveden sekä tuloilman lämmityksen kompressorin tuotolla, jolloin lämmitysverkon lämpö tuotetaan pelkästään sähkövastuksilla.
Koska lämmönlähteenä on aina talosta poistettava 21–25-asteinen sisäilma, poistoilmalämpöpumppu tuottaa lämpöä lähes vakioteholla vuoden ympäri. Kesäaikaan ja erilaisten lämpökuormien myötävaikutuksella poistoilman lämpötila on hieman korkeampi kuin talvella. Mitä enemmän talossa on sähkölaitteita ja valoja päällä sekä ihmisiä paikalla, sitä paremmin energiaa saadaan myös talteen. Toisin sanoen talon ollessa tyhjillään tai talvipakkasilla, tarvitaan lisälämpöä enemmän. Pakkasjaksojen aikana on mahdollista pienentää ostettavan sähkön tarvetta käyttämällä puuta lisälämmön lähteenä. Keväämmällä taas lämpöpumpulla voi moninkertaistaa aurinkopaneeleista saatavan energian.
Nykyaikaiset poistoilmalämpöpumput voidaan liittää myös internetiin ja kodin lämmityksen ohjaus onnistuu etänä älypuhelimella tai tabletilla. Kuvassa on ruotsalaisvalmistaja NIBE:n poistoilmalämpöpumppu.
Milloin poistoilmalämpöpumpun hankinta on kannattavinta?
Silloin kun sisätilavuus on suuri suhteessa lämmitystehon tarpeeseen nähden. Poistoilmalämpöpumpun sekä ilmanvaihdon mitoitus suunnitteluvaiheessa on tärkeää, sillä lämmöntalteenotto edellyttää, että ilmanvaihto on tarpeeksi tehokasta.
Poistoilmalämpöpumppu korvaa samalla ilmanvaihtokoneen, ja poistaa ilmanvaihtolaitteen tavoin ilmaa myös talon kosteista tiloista. Talossa, jossa on poistoilmalämpöpumppu, ei tarvita erillistä ilmanvaihtokonetta eikä myöskään lämmöntalteenotto (LTO) -laitetta. Poistoilmalämpöpumpun lisäetuna onkin sen tuoma tehokas ilmanvaihto, jolla pystytään parantamaa sisäilman laatua, vähentämään sen epäpuhtauksia sekä pienentämään homeen ja kosteusvaurioiden riskiä kosteudelle altteissa tiloissa.
Myös vanhan toimivan poistoilmalämpöpumpun korvaaminen voi olla kannattavaa, jos laitteella on jo enemmän ikää. Poistoilmalämpöpumpun kompressorin normaali käyttöikä on noin 7–12 vuotta. Kompressorin vaihtaminen on edullisempaa kuin koko poistoilmalämpöpumpun uusiminen. Mutta silloin kun laitteen laskennallinen käyttöikä alkaa tulemaan vastaan, niin yleensä koko pumpun uusiminen on kompressorin vaihtoa kannattavampaa. Samalla voi päivittää tekniikkaa, käytettävyyttä ja energiatehokkuutta vastaamaan paremmin tämän päivän vaatimuksia. (Löydät lisää tietoa lämpöpumpun vaihtamisesta aiemmasta blogistamme.)
Uudet laitteet ovat erittäin energiatehokkaita korkeamman hyötysuhteensa ansiosta ja voivat alentaa sähkölaskua merkittävästi. Uusien laitteiden etuina ovat yleensä myös huoltovapaus, hiljaisuus ja kompaktimpi koko. Lisäominaisuudet, kuten integroitu lämpimän veden tuotanto tai älykkäät liitännät kodin automaatiojärjestelmiin myös helpottavat lämmityksen hallintaa.
Poistoilmalämpöpumppu on varteenotettava ratkaisu myös silloin, kun tontille ei ole mahdollista saada energiakaivoa tai lämmönkeruun maapiiriä tai ei haluta ilma/vesilämpöpumpun ulkoyksikköä, ulkonäkö-, ääni- tai muista sijoitussyistä. Pieneen taloon poistoilmalämpöpumppu on usein kompaktein ja kokonaistaloudellisin lämmitys.
Mitä vaatimuksia on poistoilmalämpöpumpun asennukselle?
Poistoilmalämpöpumppu vaatii toimiakseen vähintään poistoilmanvaihtokanaviston sekä riittävän ilmavirtauksen. Ilmanvaihto voidaan toteuttaa myös tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmänä. Ilmamäärien suuruus tulee ottaa huomioon suunnitteluvaiheessa lämpöpumpun mitoituksessa.
Asennustila ja sen riittävyys on keskeinen. Onko kanavajärjestystä mahdollista muuttaa laitteen päällä? Jos talossa on tulo – poistoilmajärjestelmä niin poistoilmalämpöpumpun vaihdon yhteydessä raitisilmakanavaan pitää saada lisättyä myös jäätymisenestopelti. Silloin on myös tarkistettava, löytyykö pellille riittävästi tilaa ja mistä siihen saadaan sähkönsyöttö.
Poisto- ja tuloilmakanavisto voi olla mahdollista rakentaa myös jälkiasennuksena kohtuullisin kustannuksin. Tähän ja kaikkeen muuhunkin asennukseen sekä poistoilmalämpöpumpun valintaan vaikuttaviin seikkoihin saat avun ja vastauksia Spigotin asiantuntijoilta.
Kauanko asennus kestää ja voiko asennuksen tehdä milloin vain?
Vaihtotyöhön kannattaa varata 1–2 päivää. Yleensä asennusaikaa pidentää juuri kanavistoon tehtävät muokkaukset. Itse laite on kuitenkin mahdollista saada päälle ja lämmittämään jo muutaman tunnin lämmityskatkon jälkeen, vaikka kanaviston asennukset olisivat vielä kesken.
Vuodenaikakaan ei vaihtoajankohtaan pahemmin vaikuta. Kaikkein kovimpien pakkasten aikaan vaihtoa ei varmuuden vuoksi kuitenkaan kannata tehdä, vaikka talvella Spigotin asentajilla on aina mukana kaiken varalta lämpöpuhaltimia, joilla saadaan ylläpidettyä lämpö kodissa myös lämpökatkon aikana.
Poistoilmalämpöpumpun vaihdon yhteydessä säädetään tai tarkistetaan aina myös ilmamäärät. Ja jos kanavistojen edellisestä nuohouksesta on jo mennyt aikaa, niin asentajat voivat tehdä kanaviston nuohouksen asennuksen yhteydessä.
Miten valitsen oikein mitoitetun ja omiin tarpeisiimme parhaiten soveltuvan laitteen?
Poistoilmalämpöpumppujen ja ratkaisujen vertailu voi tuntua hankalalta. Paras tapa löytää sopiva malli on teettää ammattilaisella lämpöpumpun mitoitus. Siinä otetaan huomioon rakennuksen vaatima energiantarve, lämpimän käyttöveden tarve, ilmamäärät sekä mahdolliset muut vaikuttavat tekijät kuten esim. autotallin lämmitys.
Teemme Spigotilla mitoituksen aina kun kyseessä on lämpöpumpun hankinta. Mitoituksen avulla tiedät millainen laite riittää kattamaan tarpeesi ja voit verrata saman tasoisia, eri valmistajien laitteita keskenään. Oikean kokoinen lämpöpumppu toimii paremmin ja sen käyttöikä on pidempi. Yli- tai alimitoitettu lämpöpumppu lyhentää tyypillisesti sen käyttöikää.
Jos mietit poistoilmalämpöpumppua lämmitysratkaisuksi tai olet uusimassa vanhaa lämpöpumppua, niin kysy apua. Asiantuntijamme Tuomas Suomala osaa neuvoa mitä kannattaa huomioida saneerauskohteiden lämmitys- ja ilmanvaihtoratkaisuissa sekä poistoilmalämpöpumppujen valinnassa ja asennuksessa.
Tuomas Suomala
Huolto ja saneeraukset
050 5246 447
tuomas.suomala@spigot.fi
Remontoitko kotona? Käy tutustumassa myös verkkokauppaamme.
