Spigotin LVI-suunnittelija Jani Verronen muistuttaa, että LVI-suunnitelma on virallinen piirustus, joka määrittelee altaiden ja vesikalusteiden paikat. Siksi talotekniikka on otettava huomioon jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. (Teksti: Katja Pesonen)
Onko teillekin käynyt näin: Arkkitehdin kanssa on tehty hienot suunnitelmat uudesta omakotitalosta ja yksityiskohtia on hiottu vaikka kuinka ja pitkään. Kun sitten rakennuslupahakemus on jo jätetty ja piirustukset lähetetään LVI- ja sähkösuunnittelijoille, suunnittelijat ilmoittavatkin, että tekninen tila on aivan liian pieni, katonrajaan tulee kotelo sisustusta pilaamaan ja se fantastinen visio olohuoneen ylväästä kolmen metrin kattokorkeudesta laskee useita kymmeniä senttejä, koska sen yläpuolella on kylpyhuone ja kattoon tarvitaan tila talotekniikalle.
”Silloin meistä tulee niitä ilonpilaajia, jotka laittavat uuteen uskoon asiakkaiden unelmakodit”, toteaa Spigotin LVI-suunnittelija Jani Verronen.
LVIS-suunnittelijat mukaan alusta asti
Verrosella on selkeä sanoma sekä omakotitaloa rakentaville että arkkitehdeille: ottakaa talotekniikka huomioon jo suunnitteluvaiheessa. LVI- ja sähkösuunnittelijoiden olisi hyvä olla mukana rakennusprojektissa aivan alusta lähtien yhdessä arkkitehdin kanssa niin, että talotekniikalle saadaan varattua sen tarvitsemat tilat. Näin asiakkaalle ei tule ikäviä yllätyksiä ja pettymyksiä, kun jo valmiisiin suunnitelmiin onkin pakko tehdä muutoksia tekniikan vuoksi.
”Usein tilanne on se, että talon tekniikkaa saisi huomioida enemmän. Asiakkaalle on kerrottava hyvissä ajoin se, että tekniikka tulee vaatimaan alakattotiloja tai koteloita, ja jos halutaan vaikkapa maalämpö, se vaatii yllättävän ison teknisen tilan”, Verronen huomauttaa.
Tyypillinen esimerkki hänen mukaansa on juuri yllä mainittu huonekorkeus.
”Arkkitehti on voinut merkata suunnitelmiin huonekorkeudeksi 270 senttimetriä, mutta jos esimerkiksi yläkertaan tulee kylpyhuone, alakattoon tarvitaankin LVI-tekniikalle 20-25 senttimetriä tilaa. Huonekorkeus laskee silloin roimasti. Tietysti asiakas tällöin harmittelee, että meidän suunnitelmamme pilaavat sen, mitä arkkitehdin kanssa on sovittu.”
Teknisille tiloille osataan Verrosen mukaan kyllä jättää oma tilansa, mutta se on usein liian pieni.
”Asiakas ja arkkitehti voivat ajatella, että ilmanvaihtokoneelle ja lämmönlähteelle tarvitaan vakio 60×60 tilavauraukset. Todellisuudessa laitteiden koko on suurempi ja niiden on oltava irti sekä seinistä että toisistaan. Lisäksi tarvitaan tilaa vesimittarille ja kytkennöille, liitostyöt kun ovat laitteiden vieressä. Näin ollen yhtäkkiä teknisen tilan kokovaatimus onkin paljon suurempi, mitä alun perin on ajateltu.
LVI-suunnittelu on rakentamisen ydin
Verronen muistuttaa, että LVI-suunnitelma on virallinen piirustus ja se vaihe, jossa tehdään lopulliset päätökset muun muassa altaiden ja vesikalusteiden paikoista.
Erityisesti pientalopuolella käy välillä niin, että asiakas miettii lopullisia kalustepaikkoja vasta työmaalla ja pyytää LVI-asentajia muuttamaan vesipisteiden paikkoja lennosta. Oikea järjestys kuitenkin on tehdä tarvittavat muutokset suunnitelmiin ja sitä kautta viedä tieto asentajille. Tämä työmaavaiheessa tehtävä muutosrumba aiheuttaa aina ylimääräisiä kuluja ja virheiden mahdollisuus kasvaa. Näissä tilanteissa auttaa, kun LVI-suunnittelija löytyy samasta talosta asentajien kanssa.
Verronen tekee LVI-suunnitelmista joskus jopa kahden A-nelosen verran tekstiä, jossa kertoo kohta kohdalta mitä mihinkin tulee, mitä tiloja vaaditaan ja mitä on huomioitava. Hän kertoo asiakkaiden yleensä lopulta ymmärtävän tarvittavat, myöhäisessä vaiheessa tulevat muutokset, kun tarpeeksi asiaa avataan.
”Peräänkuulutan sitä, että LVI- ja sähkösuunnittelijat, arkkitehdit ja asiakas tekisivät yhteistyötä mahdollisimman alusta alkaen. Näin vältyttäisiin monelta murheelta, ja rakentamisprosessi sujuu saumattomammin, ja hyvässä hengessä.”
