Viime vuosina sisäilmaongelmat ovat tulleet kaikille tutuksi. Uutisissa on tiuhaan käsitelty niin koulujen, päiväkotien kuin virastojen muuttoja väistötiloihin sisäilmaongelmien vuoksi. Myös omakotitalojen sisäilmaongelmat ja kertomukset homealtistuksesta ovat lehdistä tuttuja.
Valitettavasti sisäilmaongelmien havaitseminen ja niihin reagointi tapahtuvat yleensä edelleen vasta sitten, kun rakennusten käyttäjät ovat ehtineet oireilla pitkään tai jo sairastua. Sisäilmamittaus on edullinen tapa puuttua ongelmiin ajoissa.
Sisäilman ongelmien aiheuttajat?
Emme useinkaan tule ajatelleeksi, että vietämme suurimman osan ajastamme sisätiloissa, kodeissa, toimistoissa, kouluissa ja muissa sisätiloissa. Siihen nähden on jopa yllättävää, että ilmaan, jota hengitämme päivittäin, ei kiinnitetä enempää huomiota.
Sisäilmaongelmien yleisin aiheuttaja on puutteellinen tai väärin toimiva ilmanvaihto. Omakotitaloissa yleisimmät sisäilmaongelmat liittyvät lämpötilan ja kosteuden vaikutuksista aiheutuviin kuivaan sisäilmaan tai home- ja kosteusvaurioihin. Epäpuhtauksia voi kuitenkin kulkeutua sisäilmaan myös ulkoilmasta, maaperästä, erilaisista rakennus- ja sisustusmateriaaleista, huonekaluista tai kodinkoneista, jotka nekin voivat vaikuttaa sisäilmanlaatuun.
Onko sisäilman laadulla yhteyksiä terveysongelmiin ?
Huono sisäilman laatu voi johtaa erilaisiin terveysongelmiin. Usein altistuminen tapahtuu vähitellen, eikä syy-yhteyttä ole helppo havaita. Monia sisäilmaongelmia aiheuttavia tekijöitä ei havaitse aistein, tällöin vasta oireilu saattaa herättää epäilyksen sisäilmaongelmasta. Herkimmät ihmiset reagoivat sisäilmaongelmiin yleensä nopeasti, mutta ihmisten kokemat oireet voivat vaihdella huomattavasti. Osa ei saa minkäänlaisia oireita tiloissa, joissa toinen voi kokea jopa voimakkaita ärsytysoireita tai pahoinvointia.
Tyypillisimpiä huonosta sisäilmasta aiheutuvia oireita ovat silmien, nenän ja kurkun ärsytykset sekä iho-oireet. Pitkäaikainen altistuminen huonolle sisäilmalle voi aiheuttaa vakavampia terveyshaittoja, kuten hengitystiesairauksia, allergioita, kroonista päänsärkyä ja väsymystä.
Lisäksi sisäilmaongelmien aiheuttamien infektiosairauksien seurauksena voi tulla esimerkiksi krooninen keuhkoputkentulehdus, yskä tai poskiontelontulehdus. Muita vakavia sisäilmaongelmien seurauksia ovat muun muassa autoimmuunitaudit, astma ja syöpä.
Huono sisäilman laatu voi aiheuttaa erilaisia terveysongelmia, lievistä ärsytysoireista aina vakaviin sairauksiin asti. Yleisimpiä oireita ovat hengitystieoireet: yskä, nuha, kurkkukipu, hengitysvaikeudet ja astman paheneminen.
Miten sisäilman laatua voi mitata?
Nykyisin on mahdollista tutkia ja mitata sisäilman laatua luotettavasti.
Koska yleisimmin sisäilmaongelmat juontavat ilmanvaihdon puutteista tai toimimattomuudesta, niin ensimmäinen toimenpide sisäilman laadun selvittämisessä on teettää sisäilmamittaus.
Sisäilmamittaus on helppo ja edullinen keino selvittää onko asunnon ilmanvaihdossa ongelmia. Siinä mitattavat suureet ovat lämpötila, sisäilman suhteellinen kosteus, hiilidioksidipitoisuus, radon ja TVOC-arvot (haihtuvat orgaaniset yhdisteet).
Mittauksessa paljastuvat mahdolliset puutteet tai ilmanvaihdon ongelmakohdat, jolloin niihin voidaan etsiä ratkaisuja.
Miten sisäilman laatua voi tutkia?
Sisäilmamittaus paljastaa ilmanvaihdon ongelmakohdat, mutta siinä ei yleensä vielä saada tutkittua, onko talossa homeongelmaa tai vaurioituneita rakenteita. Perusteellisempaan selvitykseen tarvitaan kattava sisäilmatutkimus.
Sisäilman tutkimukseen on erikoistuneita yrityksiä. Heillä on mittalaitteita, jotka pystyvät tunnistamaan ilmanlaadun pienimmätkin poikkeamat ja ongelmat. Esimerkiksi radonin, formaldehydin ja muiden kemiallisten yhdisteiden pitoisuudet voidaan määrittää tarkasti.
Sisäilmatutkimuksen ammattilainen osaa analysoida mittaustuloksia ja tunnistaa sisäilman laadun ongelmien juurisyyt. Asiantuntijan kokemus ilmanvaihtojärjestelmistä ja -ratkaisuista erilaisissa rakennuksissa auttaa tunnistamaan ilmanvaihtoon liittyvät puutteet.
Ammattilainen osaa myös laskea onko asunnossa riittävästi ilmanvaihtoa suhteessa sen käyttäjien määrään ja toimintoihin.
Milloin sisäilman laatu kannattaa mitata?
Kodin sisäilmanlaatu kannattaa mittauttaa aina, jos olet muuttamassa uuteen kotiin tai remontoinut vanhaa kotia. Samoin jos perheessäsi on allergikkoja tai astmaatikkoja, vanhuksia tai raskaana olevia. Heillä on suurin riski sairastua ja altistua sisäilman epäpuhtauksille.
Sisäilmamittaus kannattaa tehdä myös aina, jos sisätiloissa oleskelu aiheuttaa terveysoireita, jotka helpottavat ulkona. Silloin on syytä epäillä sisäilman laatua.
Varhainen sisäilmaongelman huomaaminen säästää sairastumiselta ja isommilta kustannuksilta
Sisäilmamittauksessa voidaan havaita sisäilman ongelmat jo varhaisessa vaiheessa, jolloin niihin on helpompi puuttua, ennen kuin ne aiheuttavat vakavia terveysongelmia.
Sisäilmamittauksen avulla saat rajattua ja poistettua mahdollisia sisäilmaongelman aiheuttajia. Mittaus voi antaa myös aihetta miettiä laajempaa sisäilmatutkimusta, jolla esimerkiksi alkavan kosteusvaurion saisi havaittua ja estettyä näin homeen ja mikrobien kasvu.
Mistä löydän lisätietoa ja apua?
Sisäilmaongelmista löydät lisätietoa mm. Hengitysliiton kotisivuilta. Myös yhteisyrityksemme Ilmakkaan sivuilta löydät runsaasti tietoa ja materiaalia aiheesta.
Voit myös tilata sisäilmamittauksen omakoti-, pari-, rivitalokoteihin Ilmakkaan ammattilaisilta. Ilmakkaan sisäilmamittauksen hinta on 169 €.
Spigot ja Ilmakas yhdistyivät tänä keväänä, kun Spigot osti ilmanvaihtoremontteihin ja sisäilman mittauksiin erikoistuneen Ilmakas oy:n maaliskuussa. Ilmakas on asuntojen johtava sisäilmaasiantuntija Suomessa. Yhdessä Spigot ja Ilmakas ovat kokonaisvaltainen talotekniikan osaaja. Löydät meiltä LVIS-ammattiosaajat suunnittelusta asennukseen sekä korjaus- että uudisrakentamiseen.
